Uuden vuoden kynnyksellä moni suunnittelee uusien asioiden kokeilua ja elämäntapamuutoksia, toisinaan liittyen ruokavalioon. Tammikuun ajan meillä Juveneksella syvennytään kasvissyönnin teemaan ja kaikkiin kasvispohjaisen ruokavalion tarjoamiin hyötyihin. Kasvissyönti heijastaa vahvasti vastuullisuuden arvoa, jota pyrimme toteuttamaan aktiivisesti kaikessa yritystoiminnassamme.
Kasvisruoan suosio on ollut viimevuosina vahvassa kasvussa, ja tämä näkyy myös konkreettisesti luvuissamme; noin 18 prosenttia asiakkaistamme valitsee kasvisvaihtoehdon ruokaillessaan Juveneksen lounasravintoloissa. Tämä kannustaa meitä jatkamaan asiakkaidemme kasvisruokavalintojen tukemista eri tavoin. Vastaamme kasvavaan kysyntään kehittämällä jatkuvasti uusia, ravitsevia kasvisruokareseptejä ja tarjoamme ravintoloissamme päivittäin herkullisen kasvisvaihtoehdon. Myös vegaaninen lounas on aina saatavilla ja juhlapalvelussamme on valittavissa houkutteleva vegaaninen menu.
Kasvisruokavalioiden laaja skaala
Kasvispohjainen ruokavalio voi olla hyvin yksilöllinen ja joustava. Sen toteuttamisen ei tarvitse tarkoittaa ääripäätä, jonka rajoitteet voivat olla liian vaativia ja lannistaa koko ajatuksen kasvisruokavalion kokeilusta. Kaikki pienetkin askeleet kohti kasvispainotteista ruokavaliota ovat merkityksellisiä edistysaskelia terveellisempien ja kestävämpien ruokatapojen suuntaan.
Yksi tunnetuimmista kasvisruokavalioista on veganismi, jossa vältetään kaikkia eläinperäisiä tuotteita. Kasvissyöjä-termiä taas käytetään yleisesti ihmisistä, jotka syövät joitakin eläinperäisiä tuotteita, mutta eivät lihaa. Ruokavalion tarkempi määritelmä voidaan muodostaa kuvan mukaisesti erilaisista etuliitteistä.
Ruokavaliosta riippumatta kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa päivässä – tähän tavoitteeseen on helpompi päästä fleksaamalla. Fleksaus tarkoittaa osa-aikaista ja joustavaa kasvissyöntiä ja se on sekasyöntiä terveellisempää, ympäristöystävällisempää ja eettisempää. Kasvisruoan suosion takia myös ruokakaupoista löytyy nykyään laaja valikoima herkullisia kasviproteiinituotteita, joiden avulla on helppo saada vaihtelua tuttuihin arkiruokiin. Maistele siis rohkeasti uusia kasvismakuja esimerkiksi lounaan yhteydessä Juveneksen ravintoloissa ja voit löytää yllättäviä suosikkeja!
Keho kiittää vegeruoasta
Monipuolisella kasvisruokavaliolla on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Se on liitetty parempaan sydänterveyteen, sillä se sisältää runsaasti pehmeitä eli tyydyttämättömiä rasvoja, jotka edistävät kolesteroliarvojen paranemista ja verenpaineen laskemista.
Kasvisruoka tarjoaa myös ruuansulatusjärjestelmää tukevia ravintokuituja sekä runsaasti tärkeitä vitamiineja. Lisäksi kasvisruokavalio voi vähentää tulehdusta elimistössä, mikä puolestaan pienentää riskiä sairastua erityisesti suolistoalueen syöpiin. Kasvisruoka saa verensokerin nousemaan hitaammin pitäen sen tasaisena ja madaltaen riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.
On kuitenkin huomioitava, että joitakin vitamiineja ja kivennäisaineita saa kasvisruoasta vain niukasti, jolloin ravintolisien käyttö on suositeltavaa. Kasvissyöjän kannattaakin tutustua tarkasti tasapainoisen kasvisruokavalion rakentamiseen varmistaakseen kaikkien kriittisten ravintoaineiden saannin.
Juveneksella kiinnitämme huomiota siihen, että myös kasvisruokavalioon sopiva lounasvaihtoehto on ravitsemusarvoiltaan tasapainoinen. Kaikkien lounasbuffetin ruokien ravintoarvot ja hiilijalanjälki ovat helposti saatavilla Jamix-palvelusta kunkin ravintolan omien sivujen kautta. Asiakkaamme voivat siis huoletta luottaa siihen, että tarjoamamme kasvisruoka on oikein koottua ja terveellistä – se on siis helposti tehtävä valinta, vaikka joka päivä.
Vähemmän rasitusta luonnolle ja eläimille
Kasvisruoan valitseminen voi toimia tehokkaana työkaluna ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon suojelemisessa. Se ei kuitenkaan edellytä lihasta täysin luopumista; jo pienet muutokset ruokavaliossa voivat tehdä merkittävän eron. Esimerkiksi yhden naudanlihapihvin tuottaminen voi aiheuttaa jopa 25 kilogrammaa kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas vastaavan kasvispihvin valmistaminen voi tuottaa alle kolme kilogrammaa päästöjä. Kasvisvaihtoehdon valitseminen on helppo tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Kasvisruoka aiheuttaa paljon vähemmän päästöjä, koska sen tuottaminen vaatii vähemmän maata, vettä ja muita resursseja verrattuna lihapainotteiseen ruokavalioon. Vaikka kasvisruokaa kuljetettaisiin pitkiä matkoja, sen ympäristövaikutus on silti yleensä pienempi kuin eläinperäisen ruoan. Kasvisruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä vähemmän, joten sen valitsemalla voimme olla osa kestävämpää tulevaisuutta, jossa luonnonvaroja käytetään viisaammin.
Moni pohtii kasvisruokavalioon siirtymistä myös eettisistä ja arvopohjaisista näkökulmista. Kasvisruokavalion valinta voidaan nähdä kunnioittavana päätöksenä, joka ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin ja samalla edistää kestävämpää huomista myös luonnon näkökulmasta.
Loppupäätelmät
Keskittyessämme kasvissyöntiin tässä kuussa, haluamme korostaa erityisesti kasvispohjaisten ruokavalioiden moninaisuutta ja joustavuutta. Olit sitten vasta-alkava fleksaaja, pitkäaikainen kasvissyöjä tai vegaani, joka tekee poikkeuksen ruokavalioonsa suklaan kohdalla, Juvenekselta löydät ruokavalioosi sopivan vaihtoehdon niin arkeen kuin juhlaan. Tutustu kanssamme monipuoliseen kasvissyönnin maailmaan ja vaikutat myönteisesti oman terveytesi lisäksi myös ympäristöön – yksi valinta kerrallaan.
Lähteet
EAT-Lancet Commission – Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. https://www.thelancet.com/commissions/EAT
Makki, K., Deehan, E. C., Walter, J., & Bäckhed, F. (2018). The Impact of Dietary Fiber on Gut Microbiota in Host Health and Disease. Cell Host & Microbe, 23(6), 705–715. https://doi.org/10.1016/j.chom.2018.05.012
Poore, J., & Nemecek, T. (2018). Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science, 360(6392), 987–992. https://doi.org/10.1126/science.aaq0216
Poore, J., & Nemecek, T. (2018). Science 360, 987–992. https://josephpoore.com/Science%20360%206392%20987%20-%20Accepted%20Manuscript.pdf
Rinninella, E., Raoul, P., Cintoni, M., Franceschi, F., Miggiano, G. A. D., Gasbarrini, A., … & Mele, M. C. (2019). What is the Healthy Gut Microbiota Composition? A Changing Ecosystem across Age, Environment, Diet, and Diseases. Microorganisms, 7(1), 14. https://doi.org/10.3390/microorganisms7010014
Vermeulen, S. J., Campbell, B. M., & Ingram, J. S. (2012). Climate change and food systems. Annual Review of Environment and Resources, 37, 195–222. https://doi.org/10.1146/annurev-environ-020411-130608