Syyskuussa vietetään jälleen hävikkiviikkoa! Ruokahävikin pienentäminen on aina tärkeää, mutta nyt erityisen ajankohtaista.
Suomessa ruokahävikkiä syntyy kokonaisuudessaan peräti 400 miljoonaa kiloa vuosittain. Tästä reippaan kolmanneksen, eli 155 miljoonaa kiloa, aiheuttavat kotitaloudet. Pystymme siis kaikki vaikuttamaan ruokahävikin pienentämiseen – pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus!
Kotitalouksissa eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista, perunoista ja hedelmistä. Varsinkin näiden tuotteiden ostamisen ja käyttämisen paremmalla suunnittelulla voi vaikuttaa tehokkaasti ruokahävikin syntymiseen. Kannattaa myös muistaa, ettei nahistunut vihannes tai kasvis välttämättä ole pilaantunut – esimerkiksi kuivahtaneen salaatin tai parsan saa helposti uudenveroiseksi liottamalla niitä vaikka yön yli vesiastiassa. Myös kahvi oli yksi suurin hävikkiryhmä kotitalouksissa. Keitä siis juojia kohden sopiva määrä kahvia ja älä juota viemärille juomakelpoista herkkua!
Myös ravitsemuspalveluilla on suuri vaikutus kokonaishävikkiin, aiheuttaen Suomessa 16 % kaikesta hävikistä eli noin 64 miljoonaa kiloa. Huomioimme oman roolimme tämän luvun pienentämiseksi, ja käytössämme onkin useita hävikinhallintakeinoja, koko ruokaketjun läpi leikaten.
Aloitamme hävikin minimoinnin heti tuotesuunnittelussa. Testaamme ja muokkaamme reseptejä tarvittaessa, ja suunnittelemme ja tilaamme oikeat raaka-aineet oikean kokoisissa pakkauksissa annoskokoihin nähden. Ravintoloissa taas hävikkiä hillitään varsinkin porrastetun ruokatuotannon kautta. Valmistamme siis ruokaa asiakasmääriin suhteuttaen oikean määrän ja laitamme ruoan oikean kokoisiin tarjoiluastioihin tuotanto- ja tarjoiluhävikin minimoidaksemme. Ruoka tarjoillaan buffetmuodossa, jolloin asiakkaat voivat koota itselleen sopivan annoksen. Muistutamme asiakkaita tasapainoisen ateriamallin koostamisesta lautasmallia noudattaen. Lisäksi henkilöstöravintoloissa korostamme, että ruokaa ei tarvitse ottaa liikaa kerralla, sillä sitä voi aina hakea lisää.
Ravintolatoiminnan kokonaishävikki muodostuu tuotanto-, tarjoilu- sekä lautashävikistä.
Jos hävikkiä näistä prosesseista huolimatta uhkaa syntyä, pyrimme hyötykäyttämään sen mahdollisimman tehokkaasti. Teemme esimerkiksi kuivahtaneesta leivästä krutonkeja ja ylijääneistä hedelmistä smoothieita. Myymme myös heti lounasajan päättymisen jälkeen ylijäänyttä ruokaa edullisemmin asiakkaiden mukaan otettavaksi, jolloin hävikin hillinnän lisäksi helpotamme asiakkaidemme arkea. Vuonna 2023 pelastimme asiakkaidemme kanssa yhteistyössä 5 791 annosta ruokaa!
Jotta saisimme paremman kuvan toiminnastamme syntyvästä hävikistä, osallistumme joka vuosi mukaan hävikkiviikoille. Hävikkiviikoilla mitataan kunkin ravintolan tai kahvilan syntynyt hävikki, ja tulokset julkaistaan kussakin toimipisteessä. Viime vuonna hävikkiä syntyi kaikissa toimipisteissämme keskimäärin 0,131kg per asiakas.
Lisäksi monessa Juveneksen ravintolassa kierrätämme paistorasvat ja kahvinporot yhdessä VG-EcoFuelin kanssa. Paistorasvoista jatkojalostetaan biopolttoainetta, kun taas kahvinporoista valmistetaan ravinteikasta multaa. Aiheesta voi lukea lisää Kespron sivuilta.
Tänä vuonna Kuluttajaliiton vuosittain järjestämän hävikkiviikon tavoitteena on hävikin hillitsemisen lisäksi kannustaa varsinkin nuoria aikuisia syömään enemmän kasviksia. Osallistumme myös tähän päämäärään tarjoamalla opiskelijoille päivittäin satokauden mukaisia, herkullisia kasviksia sekä kasvisruokavaihtoehdon kaikissa toimipisteissämme.
Juveneksen hävikki lukuina vuonna 2023
Lähteet:
Kuluttajaliitto, 2024. Hävikkiviikko 23.-29.9.2024. https://www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko/
Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. & Katajajuuri, J-M; 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 72 s.